Ylioppilaskuntapoliittisessa piimälasissa loiskuu: Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus otti alkuvuodesta toimintasuunnitelmaansa tiukan linjauksen niin sanotun lainajouston puolesta. Suurin osa ylioppilaskunnista on protestoinut menettelytapaa vastaan, sillä edellisen syksyn liittokokouksessa velvoitettiin SYL:oa keskusteluttamaan asia ylioppilaskuntien kesken ennen kuin kantaa otetaan.
”Eihän me ihan fiksusti toimittu”, lainajoustoja ajanut SYL:n hallituksen jäsen Niko Simola tunnustaa. Lainajouston tiedettiin jakavan ylioppilaskuntien mielipiteet kahtia. Simolan mukaan kannanotto haluttiin silti tehdä ennen eduskuntavaaleja.
”SYL:n hallituksen on erottava”
SYL on nyt joutunut lähettämään kyselyn ylioppilaskuntiin, jossa udellaan niiden kantoja SYL:n toimintatapoihin ja lainajoustoon. Mikäli yli puolet ylioppilaskunnista vastustaa lainajoustoja, SYL joutuu kiusalliseen tilanteeseen: se joutuu pyörtämään alkuvuodesta lobbaamansa mielipiteen.
”Siinä tapauksessa SYL:n hallitukselle ei jää kuin yksi vaihtoehto: sen on erottava”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Kristian Sundqvist (kok) jyrisee. ”Se on ainoa keino säilyttää liiton uskottavuus.”
Erovaateistaan huolimatta Sundqvist puolustaa lainajoustoja. ”SYL teki rohkean linjauksen asiassa, johon ylioppilaskunnat eivät ole Oulua ja Helsinkiä lukuun ottamatta pystynyt ottamaan kantaa”, Sundqvist toteaa. Hänen mukaansa väliinpu-toajien avuksi on esitetty vain yksi realistinen malli: lainajousto. ”Periferia-ylioppilaskuntien myöhäisherännäisyys on hieman omituista.”
Periferia-ylioppilaskunnilla tarkoitetaan Jyväskylän, Vaasan, Joensuun, Lapin, Kuopion ja Lappeenrannan korkeakoulujen ylioppilaskuntia. Ou-lu irtautui viime vuonna periferia-yhteistyöstä.
”Vaikeneminen riittää”
Kaikki eivät ole lainkaan innostuneita kaatamaan SYL:n hallitusta. Esimerkiksi lainajoustoja kannattava HYY pitää jupakassa matalaa profiilia, eikä yhdy oululaisten vaatimuksiin. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) hallituksen puheenjohtaja Tommi Himberg on tyytyväinen, jos SYL myöntää virheensä ja vaikenee lainajoustoista – mikäli enemmistö ylioppilaskunnista tuomitsee ne.
”Periferia-ylioppilaskuntien protestoinnin takana ei ole ollut SYL:n hallituksen kaato”, Himberg vakuuttaa.
Mikä lainajousto?
Lainajoustolla tarkoittaa lainapohjaista tukea opiskelijalle, jonka opintotuki on loppunut. Ehdotetussa mallissa valmistumista lähellä oleva opiskelija voisi saada 12 kuukautta lainamuotoista rahaa 2 840 markkaa kuukaudessa. Toimeentuloon riittäväksi laskettu lainamäärä on opintorahan, opintolainan ja asumislisän yhteissumma.
Vastaan: Himberg
”Lainajousto kehittää opintotukijärjestelmää väärään suuntaan, takaisin lainapohjaiseksi. Ainakin Jyväskylässä on mahdollista saada kaupungilta muutamaksi kuukaudeksi toimeentulotukea opintojen loppuunsaattamiseksi. Totaalisia väliinputoajia ei näin tule. Sama malli pitää vain saada toimimaan muuallakin maassa.”
Puolesta: Simola
”Joku ratkaisu pitää väliinputoajille saada. Esimerkiksi Helsingissä toimeentulotukea ei anneta opintojen loppuunsaattamiseen. Nykyisessä tilanteessa ei ole mitään toivoa vaatia lisää opintotukikuukausia, varsinkaan kun SYL vaatii samaan aikaan tasokorotusta opintotukeen.”
Jan Erola
