”Nyt Bulevardin päässä on telakka, jossa rakennetaan suuria laivoja”, kertoi Ultra Bra pari vuotta sitten kappaleessaan Helsinki. Pian Bulevardin päässä soitetaan myös rokkia, kun Elävän musiikin yhdistys Elmu muuttaa Lepakosta Masa-Yardsin vanhoihin tiloihin Telakkakadulle.
Merenrantaan muodostuvan rokkitehtaan suunnittelusta vastaa Valvomo, arkkitehtiopiskelijoiden viitisen vuotta sitten perustama firma, joka on niittänyt mainetta maailmalla, muun muassa Italiassa ja Englannissa.
Ei ratakiskoja pienempiä osia
Valvomon keski-iältään kolmikymppinen kaveriporukka on suunnitellut aiemmin muun muassa ravintoloiden, mainostoimistojen ja messuosastojen sisustuksia. Massiivinen Elmu-projekti on firmalle yksi tähänastisista kohokohdista.
Valvomon Markus Nevalainen ja Jan Tromp kertovat, että tulevan rokkipyhätön suunnittelussa on otettu Elmun toiveet tarkasti huomioon. ”Elmu halusi karttaa kaikkea nuorisotaloestetiikkaa, mikä on ollut meidänkin intressissä. Meininki on erittäin kova ja teollinen ja tämä rakennus antaa erittäin hyvät puitteet sen tyyppiselle muotoilulle”, Markus Nevalainen kertoo parhaillaan rakennuslupaa odottavasta projektista.
Kestäviä materiaaleja tilassa käytetään jo puhtaan käytännöllisistä syistä. ”Yksi ehdoton vaatimus Elmun puolelta oli, että kaiken pitää olla pomminkestävää tavaraa. Kiteytettynä suunnitteluohjeena oli, ettei mitään ratakiskoa pienempää kannata käyttää”, Jan Tromp kertoo.
Rokkikansan epäakateemiseen käytökseen on varauduttu muutenkin. Tromp paljastaa taloon suunniteltuja turvallisuusniksejä ja purskahtaa nauruun. ”Tästä tulee vähän sellainen kuva, että me ollaan mietitty vaan sitä, kuinka skidit tulee ja potkii kaikki paikat paskaksi, maalaa seinät täyteen graffiteja ja puukottaa lopuksi toisiaan.”
Tarpeellinen talo
Pääkaupunkiseudun rokkibändejä luotettavasti palvelleet Lepakon treenikämpät korvautuvat Telakkakadun kahdeksalla poikkeuksellisen suurella harjoitustilalla. Varsinainen sali esiintymislavoineen tulee talon kolmanteen kerrokseen, jossa on aiemmin koottu dieselmoottoreita laivoihin.
Talon ensimmäiseen kerrokseen tulevaa ravintolaa ryhtyy todennäköisesti pyörittämään Lepakon nykyinen ravintoloitsija. Tarkoituksena on pistää pystyyn Lepakon kuppilan hengenheimolainen, jossa myös tulevaa rantabulevardia pitkin tepastelevat ”tavalliset” ihmiset voivat piipahtaa.
Masa-Yardsin telakat tulevat lähivuosina siirtymään alueelta kokonaan pois ja ympäristöä pyritään kehittämään yhä enemmän hyöty- ja virkistyskäyttöön.
Valvomon miehet näkevät uusien tilojen sopivan erinomaisesti Elmulle, vaikka 3 000 kerrosneliön tila onkin tuhat neliötä Lepakkoa pienempi. Uudessa paikassa tilankäyttö on tehokkaampaa.
”Ei Lepakko pysty toimivuudeltaan kilpailemaan tämän kanssa”, Nevalainen suitsuttaa. Jos kaikki menee putkeen ja rakennusvalvontavirasto on suosiollinen, rokkiväki pääsee vaihtamaan vuosituhatta uuteen tukikohtaansa, Telakkakatu kahdeksaan.
Lepakon lento loppuu
Elmun ajolähtö Lepakosta alkoi vuosia sitten, mutta viime kädessä vanhan alkoholistiyömajan kohtalon sinetöi Elmun suostuminen korvaavien tilojen vastaanottoon.
VR:n makasiineja puolustanut Luonto-Liiton pääsihteeri Tuomas Rantanen katsoo Elmun turvanneen oman toimintansa jatkon hyvin, mutta luovuttaneen Lepakon liian helpolla: ”Kun Elmu ryhtyi reaalipolitikoimaan, Lepakon suojelulta meni pohja pois”, Rantanen sanoo.
Elmun tiedottaja Heidi Linsén myöntää, etteivät vanhan polven valtaajaveteraanit lähde Lepakosta hurraten. Hän kuitenkin katsoo Elmun tehneen kaikkensa Lepakon eteen ja uskoo useimpien elmu-laistenkin ymmärtävän tilanteen vaikeuden.
”Jos kaupunki ja Nokia haluavat saada meidät pois Lepakosta, ne myös saavat tahtonsa läpi”, Linsén sanoo.
Linsén pitää Munkkisaaren uusia tiloja voittona Elmulle, koska kaupunki maksaa talon kunnostuksen (kymmenisen miljoonaa markkaa) kokonaan. ”Tämän päivän toimintakulttuurin huomioon ottaen me ollaan tavallaan onnistuttu valtaamaan uusi talo”, Linsén sanoo. ”20 vuotta sitten toimittiin toisella tavalla, mutta nykypäivän keinoja käyttäen kaikki on tehty, mitä on voitu”.
Tuomas Rantanen suree tapauksessa eniten sitä, että Ruoholahdesta katoaa legendaarinen nuorisokulttuurin keidas. ”Helsingissä on ollut kaksi paikkaa, joihin kulminoitui 70-luvun lopun nuorisokulttuurin nousu, punkin vahva tuleminen. Toinen oli Kallion Kill City, joka purettiin jo 80-luvun taitteessa, ja toinen on Lepakko, joka häviää ny. ”On tylsää, ettei tämän tyyppisen vastakulttuurin syntymisestä jää kaupunkitilaan yhtään muistijälkeä”.
Mikko Metsämäki
Kuva Riku Isohella
