Nuorsuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti elokuussa vaativansa korkeakoulujen pääsykokeiden poistamista.
Nuorsuomalaisten mukaan kaikille ylioppilaille tulisi taata varma aloituspaikka. Opiskelija maksaisi osan opiskelusta itse, osan valtion kolutusseteleillä. Loput kustannuksista hoidettaisiin julkisin varoin ja elinkeinoelämän turvin. Leikitäänpä ajatuksella. Jos kaikki hakijat olisi päästetty tänä syksynä Helsingin yliopistoon, olisi uusia opiskelijoita viisinkertainen määrä, 19 500 fuksia nykyisen 3800 sijaan. Yksin viestinnän laitoksella nykyistä kolmeakymmentä paikkaa täyttäisi vähintään 570 opiskelijaa.
Nusuyliopiston pitäisi vuokrata luentoja varten Hartwall Areena tai Messukeskus. Jo nyt niukat opetusresurssit pitäisi ainakin viisinkertaistaa. Nuorsuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan, tohtori Jukka Tarkan mukaan malli pääsykokeettomasta korkeakoulusta voikin toimia vain kuvitteellisessa maailmassa, nuorsuomalaisten luomassa perustuloyhteiskunnassa.
Pääsykokeet paras vaihtoehto
”Keskieurooppalaisessa mallissa, jossa kaikki pääsevät yliopistoon, ihmiset voivat osoittaa opiskelumoti-vaationsa ilman alkukarsintaa”, Tarkka sanoo. Hänen mukaansa pääsykokeissa mahdolliset lahjakkuudet voivat karsiutua ja hetkellisesti huippukuntoon trimmatut keskin-kertaisuudet viedä aloituspaikat. Helsingin yliopiston opetuksen kehittämiskeskuksen projektisihteeri Sari Lindblom-Ylänne pitää Nuorsuomalaisten ehdotusta täysin mahdottomana. ”Yliopistoon haluaville ei pitäisi antaa turhia lupauksia.”
Hän painottaa, ettei yhteiskunnalla ei ole varaa päästää kaikkia halukkaita yliopistoon.
”En usko, että näillä resursseilla mikään laitos haluaa edes kaksin- tai kolminkertaistaa opiskelijamääriä. Edes parin tonnin lukukausimaksut eivät riittäisi, summat olisivat pikemminkin kymmeniä tuhansia markkoja”, Lindblom-Ylänne laskeskelee. Suuret lukukausimaksut aiheuttaisivat hänestä kohtuutonta taloudellisesta epätasa-arvoa. Paras vaihtoehto opiskelijavalinnassa ovat tiukat pääsykokeet.
Aineistokokeet ulkoluvun rinnalle
Kirjojen tenttimisen ohella Lindblom-Ylänne kannattaa aineistokokeiden käyttöä. Hyvä aineisto ei mittaa vain pänttäystaitoja vaan hakijoiden omaksumisnopeutta ja asioiden hallintaa.
”Pääsykokeissa kokelaat pitäisi puristaa äärirajoilleen”, Lindblom-Ylänne kiteyttää.
Opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan yksiköstä kertoo, että pääsykokeiden kehittäminen on viime aikoina ollut vahvasti esillä. Hän uskoo, että ensi vuonna voimaan tuleva yhteishakurekisteri ja yhden opiskelupaikan sääntö tulee muuttamaan valintakokeita. ”Koepäivien aikaistuminen voi johtaa erilaisten soveltuvuustestien ja aineistojen käyttöönottoon. Jo nyt on meneillään erilaisia kokeiluja”, Mikkola tietää.
Mielipiteitä valintakokeista riittää, mutta varteenotettavia vaihtoehtoja tuntuu olevan vähän. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on keväästä asti tarjonnut tuhatta markkaa parhaasta valintakokeiden kehittämisideasta. Kampanjaa vetävän Janne Valtosen mukaan ehdotuksia on tullut vähän. Palkintoraati tutkii parhaillaan ehdotuksia, jotka julkaistaan yliopiston avajaiskarnevaalien yhteydessä. Alustavien tietojen mukaan mitään mullistavaa ei ole luvassa.
Heikki Valkama
