09. huhtikuuta 1998
Teksti:

Suomenlinnan esitteissä törmää usein pompöösiin ilmaisuun Pohjolan Gibraltar.Mutta Itämeren tyttärenja Pohjolan valkean kaupungin lailla se ei ole vain Matkailunedistämiskeskuksen koruilmaisu.
    Vänrikki Stoolinsa lukeneet muistavat Stoolin ukon kesken leppoisan leikinlaskun vakavoituvan, kun hän kuulee nimen Viapori: Oletko nähnyt milloinkaan linnoitust’ Ehrensvärdin, Gibraltaria Pohjolan?
    Eurooppalaisesta näkökulmasta olisi hienoa ajatella, että Viaporilla olisi sielunyhteys maanosan toisella laidalla vuosisataista vahtia pitävälle kalliolinnakkeelle. Onhan Gibraltarin salmi lähes yhtä merkittävä strateginen piste EU:n kartalla kuin Kustaanmiekan salmi.
    Mutta J.L. Runeberg ei nimitystä keksinyt, vaikka hän teki ilmauksen tunnetuksi. Silloin kun hän kirjoitti teostaan, Krimillä käytiin sotaa Venäjän ja liittoutuneiden välillä. Suomen näkökulmasta kaukaisen kiistan kiivaimmat pommitukset käytiin kuitenkin Itämerellä. Ranskalais-englantilainen laivasto pommitti strategisia merilinnoituksia Bomarsundia ja tietysti Viaporia.
    Tämän osin ranskalaisilla tukiaisilla rakennetun merilinnoituksen maine liittoutuneiden leirissä oli niin huomattava, että elokuussa 1855 Helsingin edustan saaria moukaroitiin varmuuden vuoksi kahden vuorokauden ajan. Pommitukset saivat paljon huomiota kansainvälisessä lehdistössä. Osa englantilaisissa ja ranskalaisissa lehdissä julkaistuista kuvista oli Kaivopuiston kallioilta hahmoteltuja realistisia kuvauksia tykkiveneiden ja mörssäriproomujen ilotulituksesta.
    Osa lehdistä ratkaisi provinsiaalisen merilinnoituksen kuvitusongelman yksinkertaisemmin. Englantilaiset tiesivät, että Viaporia nimitettiin Pohjolan Gibraltariksi, kuten suosittu englantilainen matkakirjailija William Coxe oli sitä kuvannut. Lehtien mukana maailmalle levisi erikoislaatuisia kuvauksia kummallisista luodoista. Massiivisten bastionien reunustamilta rannoilta kalliot nousivat luotisuorasti kohti taivasta. Kuvittajille olisi hyvin voinut esittää ukko Stoolin kysymyksen.
    Mutta mistä tuo huvittavia mielikuvia herättänyt ilmaisu alunperin syntyi? Coxekaan ei ollut sitä keksinyt. Todennäköisesti hän oli linnoituksessa 1784 vieraillessaan kuullut sen joltakulta työstään ylpeältä linnoitusupseerilta.
    Historioitsija Bruno Lesch on johtanut termin kahta vuotta aikaisemmaksi. Vuonna 1782 Viaporiin saapui huomattavan korkea-arvoisia ulkomaalaisia vieraita. Toinen vieraista oli Yhdysvaltain toisen presidentin John Adamsin poika, sittemmin saman viran kuudes haltija John Quincy Adams. Toinen oli hänen italialainen seuralaisensa, jonka kerrotaan Ehrensvärdin jykevät rakennelmat nähdessään todenneen linnoituksen olevan kuin ”toinen Gibraltar”.
    Rakennustöistä vastaavat upseerit olivat imarreltuja mutta kummastuneita. Susisaarien matalat kalliot eivät millään lailla muistuta Gibraltarin jylhää kalliojyrkännettä.
    Mutta vieras viittasi muuhun kuin linnoitusten luonnon samankaltaisuuteen. Hän tarkoitti vertauksellaan Viaporin strategista ja rakennustaiteellista briljanssia – se kuten Gibraltar Välimeren pohjukassa olisi voittamaton.

Suomenlinnan rakennustöiden aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta. Juhlavuotta voi käydä juhlistamassa vaikka lasillisella saaren oman ravintolapanimon olutta Rantakasarmin ravintolassa. Tai jos haluaa autenttisempaa tunnelmaa, voi pistäytyä vanhalla aliupseerikerholla, joka on avoinna myös tavalliselle kansalle.

Otto Talvio