27. maaliskuuta 1998
Teksti:

Ylioppilaskokeiden elämänkatsomustiedon kysymykset vaikuttavat ajoittain aktivistiteineille räätälöidyiltä. Tänä keväänä ET:n kysymyksiin ei ollut sujautettu ekoterroria tai poliisin valtaoikeuksia.
    Viime syksyn reaalikokeessa Otso Kivekäs nauroi pari minuuttia nähtyään ET:n kysymykset.
    ”Parempaa tärppiä kuin anarkismi elämänkatsomuksena ja poliittisena teoriana ei olisi voinut tulla. Kirjoitin puolessa tunnissa neljä sivua pientä pränttiä. Ja sain mukaan viestin, että mikäli tarkastaja ei arvosta vastaustani, hän on väärässä. Vain anarkisti voi kiistää toisen anarkistin ajatukset.”
    Anarkistiaktivisti Otso sai täydet pisteet, vaikka hänestä oli vastenmielistä pohtia monesta näkökulmasta kysymystä vallanpitäjien moraalisesta vastuusta yhteiskuntaeettisenä ongelmana.
    ”Mitäpä siihen muuta voi sanoa kuin että kaikki vallanpitäjät ovat aina väärässä. Pisteitä saa sen mukaan, osaako vastata kysymyksiin odotetusti. Anarkisti-kysymyksessä piti kuvailla, ei vertailla. Se sopi minulle.”
    ET:n opiskelijoista suurin osa on helsinkiläisiä. Otson ala-asteen luokasta Käpylässä lähes puolet opiskeli ET:tä. Hänen mukaansa Käpylässä asuu paljon entisten hörhöjen lapsia. Vieressä Kumpulassa on taas kommunistien lapsia.
    Oppilaiden arvomaailmaa kuvaa, mistä järjestöistä Normaalikoulun lukiolaiset pitivät päätösesitelmänsä. Tietokone-nörtit esittelivät Irti Elämästä -yhdistyksen. Muita aiheita olivat Oikeutta Eläimille, Suoli eli Suomen live-roolipelaajien yhdistys, scientologit ja Suomen Anarkistiliitto.
    Otso on lukenut myös filosofiaa, mutta puheripulinen mies olisi kaivannut haastavampaa keskustelua.
    ”Koulun filosofia on pelkkää filosofian historiaa. Jossain vaiheessa kaikkien muiden reaaliaineiden keskiarvoni oli kymmenen. Se johtui siitä, että olin kiinnostunut filosofiasta.”

Nuoret uskovat velvollisuuksiin

Professori Timo Airaksinen on yksi neljästä filosofian ja ET:n sensorista ja mukana laatimassa yo-kirjoitusten kysymyksiä.
    ”Se on tyhjästä luotu oppiaine. Uskonnottomille tarvittiin jotakin uskonnon korvikkeeksi, joka olisi voinut olla vaikka sosiologiaa tai kasvatustiedettä. Aine jäi filosofian organisoitavaksi.”
    Airaksinen on valitellut julkisuudessa ET:n ja filosofian vastausten kehnoa tasoa.
    Nuoruuden into ja muodit näkyvät kirjoituksissa.
    ”Kahta asiaa Suomen nuoriso ei hyväksy: hedonismia eli nautintoetiikkaa ja modernia taidetta. Uskomatonta millainen syvä viha sieltä huokuu modernia taidetta kohtaan.”
    Airaksisesta Suomen nuoret toivot ovat kaikki pieniä velvollisuuseetikoita, jotka uskovat velvollisuuteen velvollisuuden vuoksi.
    ”Aivan kuin kantilais-pietistinen perinne opettaa. Se on äärimmäisen huvittaa, että he ovat oppineet tämän monimutkaisen teoreettisen konstruktion ja sen merkilliset perusteet. Tätä näkökulmaa pidetään muualla maailmassa filosofien keskuudessa hyvin epäilyttävänä.”
    Ilmiö juontaa suoraan uskonnosta. Elämänkatsomustiedon ja filosofian opettajista suuri osa opettaa varsinaisesti uskontoa.

Minna Joenniemi
Kuva Perti Juntunen