Rahaa, missä muka?

T:Teksti:

Sähkölevy lämmittää soveltavan psykologian laitoksen kahvihuoneen ilman trooppiseksi. Hevosenkengät eivät tunnu sulavan valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanin Klaus Helkaman kauhassa.
     ”Onks toi nyt kivaa?” ohi kulkeva laitoksen työntekijä ilkkuu ja haukkuu lattialla olevaa muovisaavia rumaksi.
     ”Näinä päivinä saa olla tyytyväinen, jos ylipäänsä omistaa ämpärin”, matemaattis-luonnontieteellisen dekaani Mauno Kosonen vastaa.
     Uusi rahoitusmalli kolhii pahiten laitevaltaisia tiedekuntia kuten matemaattis-luonnontieteellistä. Kustannusmittarit eivät huomioi laitteiden ylläpitoon ja hankintaan kuluvaa rahasummaa. Valtsikassa tarvitaan vähemmän ämpäreitä, ja rahat voidaan ohjata tehokkaammin koulutukseen.
     Tinakauhaa pitelevä Helkama selittää, että mallin kiireisin tehtävä on tasapainoittaa yliopiston talous.
     ”Teidänkin!” Kosonen muistuttaa, ”se tarkoittaa, että teidänkin pitää säästää.”

Rikkautta ja riskejä

”Sthszp!” Helkama kippaa kuuman tinan veteen. ”Hyvä suoritus”, Kosonen kehuu.
Helkama käärii hihansa ja nostaa tinan. Hän yrittää pimittää jotain. Saavin pohjalla kimmeltää kosolti rahaa.
     ”Ei tätä niin paljon ole”, Helkama vähättelee. Mutta hänen on vaikea peitellä, että röpelöinen pinta lupailee rikasta vuotta.
     ”Tarkoittaako se vaurautta?” Helkama empii. ”No, meidän kansantaloustieteen laitoksemmehan on huippuyksikköjä.”
     Dekaani uskoo, että laakean mallinen tina ennustaa tasaista tulevaisuutta.
     ”Mutta tässä näkyy riskejä. Työtä on tehtävä ja hikistä on. Mä tulkitsen nämä reiät hikipisaroiksi.”

Perä jo pinnan alla

”Shsp-st-zp!” Kososen tina suhahtaa ämpäriin.
”Siitä tuli paljon komeempi”, Helkama kommentoi.
     ”Mikä saapas tämä nyt on?” tinaa kynttilän valossa kääntelevä Kosonen mutisee. ”Täähän on kuin purjevene, perä uponnut pinnan alle ja nokka koholla vasten tuulta. Eikä ollenkaan röpelikköä niin kuin Helkamalla.”
     ”Onhan tuolla alla”, Helkama korjaa.
     ”Siellä on farmasialle pikkusen riittänyt rahaa”, Kosonen myöntää.
     ”Ja tuolla, maantieteelle!” Helkama hoksaa.
     ”Ne on meidän ainoat laitokset, joilla on jotain suhteellista voitettavaa”, Kosonen huokaa.

Parempi jakomalli?

Povaukset eivät jää uudenvuodentinoihin.
”Rehtori on päätöksensä tehnyt, mutta sen tulkinta on ainakin meillä vaikeaa. Uudistusta olisi kannattanut lykätä vuodella, jotta kaikki mallin elementit olisivat olleet hallussa”, Kosonen pahoittelee. Hänen tiedekuntansa menee neljän-viiden vuoden dieetille. Eniten vyötä kiristävät eksaktit luonnontieteet.
     ”Meillä suurimmat häviäjät ovat matematiikka, fysiikka ja kemia. Hyvin ei mene biotieteilläkään”, Kosonen arvioi.
     Valtsikan puolella tuskin tapahtuu dramaattisia muutoksia. Varat säilyvät nykyisellään.
     Helkama lohduttelee Kososta kehumalla tämän tinaa. ”Se on esteettisesti täysipainoisempi kuin mun.”
     ”Jos rahaa jaettaisiinkin sillä perusteella, miten tina onnistuu”, Kosonen tuumii.

Mikko Numminen
Kuva: Riku Isohella