Tentit tuntuvat kasaantuvan, tenttikirjoja ei löydy, raha ei meinaa riittää edes syömiseen ja opiskelu ei edisty. Kuulostaa masentavalta. Olisiko tarvetta hakeutua hoitoon?
”YTHS:n mielenterveyspalveluita on pitkään käyttänyt vain neljä prosenttia opiskelijoista, mutta nyt määrä on lisääntymässä”, kertoo YTHS:n psykologi Marketta Meretoja. ”Todellisuudessa hoidon tarve on kuitenkin suurempi”, hän jatkaa.
Suurin osa YTHS:n asiakkaista hakee apua muihin kuin opiskeluun liittyviin huoliin, kuten itsetunto-ongelmiin sekä lähipiirin ihmissuhdevaikeuksiin. Mutta kyllä opiskelukin aiheuttaa päänvaivaa monille.
”Selvin merkki siitä, että opiskelussa on jotain vialla on se, kun opinnot eivät tunnu edistyvän. Pahimmillaan syntyy totaalinen masennus, jossa opiskelijasta tuntuu, etteivät omat voimat riitä ja ettei yksinkertaisesti pärjää”, Meretoja sanoo. Tämä johtaa usein suuriin keskittymisvaikeuksiin ja pahimmassa tapauksessa opinnot eivät edisty moneen vuoteen. Jos masennus jatkuu pitkään Meretoja suosittelee kääntymistä ammattiauttajan puoleen.
Jos opiskelut junnaavat paikallaan, ei ole automaattisesti kyse mielenterveysongelmasta. Yliopisto-opiskelu saattaa monesta tuntua liian teoreettiselta. ”Tunne siitä, että on väärässä paikassa masentaa, etenkin jos tunne jatkuu pitkään”, Meretoja sanoo.
Rahapula ahdistaa eniten
Opiskeluympäristöllä on tiettävästi suuri vaikutus opiskelijoiden mielentilaan. Toisia saattaa ahdistaa yksin asuminen tai epäsopivat kämppäkaverit, toisia ahdistaa uuden opiskelupaikan oudot tavat ja uudenlainen opiskelurytmi. Meretoja korostaa ensimmäisen vuoden tärkeyttä.
”Vaikka uutta asiaa tulee paljon joka puolelta, on uusien opiskelijoiden asennoituminen ensimmäiseen vuoteen yleensä hyvä. Se katsotaan usein totutteluna ja harvaa stressaa tai masentaa ensimmäinen opiskeluvuosi.”
Opiskeluympäristön vaihdosta suurempi ahdistuksen syy on usein rahapula. Marketta Meretoja kertoo, että suurin osa YTHS:n mielenterveyspalveluja käyttävä mainitsee rahahuolistaan.
”Onhan opintoraha vähäinen, mutta ongelmat aiheutuvat yleensä yli varojen elämisestä”. Meretoja on törmännyt tapauksiin, joissa opiskelija ei tunnu ymmärtävän, ettei rahaa voi käyttää enemmän kuin sitä on.
Tavoitteet liian korkealla
Moni opiskelija asettaa itselleen liian korkeita tavoitteita ja pettyy, kun ei pysty niitä saavuttamaan. Meretojan mukaan siitä seuraa harha, että paineet tulisivat yliopiston taholta.
”Totuus on se, että opiskelija kantaa vastuu opinnoistaan itse. Joillakin opiskelijoilla saattaa myös olla odotuksia unelmatyöpaikasta, jossa he pääsevät tekemään juuri sitä mitä haluavat. Harvoinhan niin kuitenkaan tapahtuu.”
Yliopistosta valmistuminen tuo sinällään suorituspaineita. Etenkin gradun tekeminen saattaa aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Seurauksena on masennusta ja kyvyttömyyden tunnetta.
”Pahimmillaan gradu voi jopa aiheuttaa totaalisen hermoromahduksen”, Meretoja kertoo kokemuksistaan.
Myös valmistumisen jälkeen moni opiskelija saattaa tipahtaa masennuksen syövereihin, kun työpaikkaa ei ole järjestykään. Turvallisesta opiskelijamaailmasta voi olla kova pudotus työpaikkojen epävarmoille markkinoille.
Ulkomaalaisena vielä vaikeampaa
Ympäristön vaihdos koskettaa ulkomaalaista opiskelijaa vielä suomalaista kipeämmin. Ulkomaalaiset joutuvat kohtaamaan vieraan kielen ja kulttuurin sen lisäksi, että eläminen uudessa paikassa saattaa tuntua väliaikaiselta ja juurettomalta. Monilta puuttuvat myös tuikitärkeät ihmissuhdeverkostot.
”Eniten kulttuurinmuutos tuntuu Kauko-Idästä ja Afrikasta tulleilla opiskelijoilla. Ulkomaalaiset ylipäätään ovat YTHS:n uusi potilasryhmä, joiden hoitamisessa on tiettyjä ongelmia”, Meretoja sanoo, mutta kertoo asian korjaantuvan kokemuksen kasvaessa.
YTHS:lle hakeudutaan yleensä vasta kun akuutti kriisi on jo puhjennut. ”Ei ole syytä odottaa romahdukseen saakka, vaan apua kannattaa hakea ajoissa”, Meretoja neuvoo. Hoito lähtee yleensä liikkeelle potilaan ja lääkärin keskusteluilla, mutta jatkohoito on yksilöllisempää.
”Apua hakeneet ovat yleensä tyytyväisiä hoitoon ja paikan ilmapiiriin. Meidät koetaan odotettua helpommin lähestyttävimmiksi. Pitkäaikaiseen terapiaan voi joutua odottamaan pitkään, mutta ensiapua löytyy kyllä. Ongelmista voi aina tulla puhumaan”, Meretoja kehottaa.
YTHS:n neuvontapsykologien ajanvaraus p. 4050 621
Hesperian sairaala, päivystyspoliklinikka p. 4052 621, 4052 622
Nyyti ry, tukikeskuksen puhelinlinja 4542 1112
Lauri Vihervä
Piirros Erika Kovanen
