Viime viikolla minulle tuli tarve soittaa poliittisen historian dosentille ja Helsingin yliopiston tiedotuspäällikölle Martti Turtolalle.
Hetkeä aiemmin minä – ja uskoakseni kaikki muutkin suomalaiset – olimme haukkoneet henkeämme, kun dosentti Turtola oli paljastanut tv-uutisissa uuden tutkimustuloksensa.
Turtolan mukaan Marsalkka C.G.E. Mannerheim oli Suomen sodanjohdossa pelkkä keulakuva. ”Suomen sotatoimien varsinaisesta johtamisesta vastasi kenraali A.F. Airo”, Turtola paljasti.
”Oho”, ajattelin ja mietin miten suomalaiset ottavat tämän tiedon vastaan. Onko joukko kansalaisia jo rynnimässä postitalon eteen repimään marsalkkaa jalustaltaan ja nostamassa kenraali A.F. Airon näköispatsasta hevosen selkään?
Vaihtuisiko Mannerheimintie Airontieksi? Tulisiko Uuden Ylioppilastalon viidennen kerroksen isosta salista nyt Airo-sali?
Turtola oli siis onnistunut muokkaamaan Suomen kansan kollektiivista tietoisuutta itsestään. Hän kertoi telkkarissa tehneensä 1979 sinunkaupat kenraali Airon kanssa.
Suurmiesten historia
Historia on loputon ketju suurmiehiä, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Kreikkalainen Plutarkhos kirjoitti kuuluisien miesten elämäkertoja Aleksanteri Suuresta ja Caesarista. Martti Turtola on kirjoittanut suurmiesten elämäkertoja kenraali Erik Heinrichsista ja presidentti Risto Rytistä.
Plutarkhoksen elämäkerroissa on aina kaksi suurmiestsä rinnakkain. Samaa tekniikkaa käyttää myös dosentti Turtola.
Uusimmassa kirjassaan Aksel Fredrik Airo – taipumaton kenraali Turtola kertoo rinnakkain kahdesta suurmiehestä: kenraali Aksel Fredrik Airosta ja sedästään Jussi Turtolasta.
”Martti, mitä seuraavaksi?”, on kysymys, joka nousee vääjäämättä mieleen Airo-tutkimuksen luettuaan. Jos Airo on suurempi kuin Mannerheim, niin kenestä Martti Turtola voi enää kirjoittaa?
Vaihtoehtoja on vain yksi.
Martti Turtola – taipumaton dosentti
Pyrin tässä Martti Turtolan elämäkerrassani kuvaamaan Turtolan kasvua nykyisiin tehtäviinsä – sekä minun ja Martti Turtolan sinunkauppoja.
Projektin aluksi soitin Turtolalle tehdäkseni sinunkaupat, mutta hän ei vastannut.
Martti Olavi Turtola syntyi Tampereella 16.11.1947. Alusta lähtien oli selvää, että hänestä tulisi isona dosentti.
Turtola kirjoitti ylioppilaaksi 1966 ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1972. Turtola korostaa, että hän ei opiskeluaikoinaan ollut kommunisti kuten lähes kaikki hänen nykyiset kollegansa.
Vuonna 1979 Turtola soitti kenraali A.F.Airolle. ”Esittelin itseni ja vastaus oli hyvin airomainen”, Turtola kuvaa tapahtumaa kirjassaan. ”Tuttu nimi! Mitä sukua te olette eversti Jussi Turtolalle”, kenraali kysyi ja Turtola kertoi olevansa Jussin nuorimman veljen poika.
Aksel ja Martti tekivät sinunkaupat.
Väiteltyään 1984 Turtola on taipumattomaan tyyliinsä hakenut kaikkia mahdollisia virkoja.
Hänellä on ollut työsuhteita muun muassa poliittisen historian vs. professorina, Kouvolan Sanomien päätoimittajana ja valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatenttien valvojana.
Vuodesta 1989 Martti Turtola on hoitanut poliittisen historian dosentuuria. Taitavana pedagogina hänen kerrotaan joskus luennoivan Erik Heinrichs’ista ja Risto Rytistä toisen maailmansodan aikainen sotilaskypärä päässään.
Viime vuonna Martti Turtola valittiin Helsingin yliopiston tiedotuspäälliköksi. Jotkut epäilivät ehtiikö hän hoitaa virkaansa muilta kiireiltään. Nyt nämä epäilyt on todistettu vääriksi.
Akateemisissa piireissä on pitkään kiukuteltu siitä, että julkisuus ei huomioi yliopistoa ja sen piirissä tehtyä tutkimusta. Tähän on Martti Turtolan kaudella tullut muutos.
Esimerkiksi tutkimus Aksel Fredrik Airo – Taipumaton kenraali huomioitiin hyvin laajasti eri tv-kanavilla ja lehdistössä.
Näppäilen taas Helsingin yliopiston tiedotuspäällikön numeron, mutta kukaan ei vastaa.
Marko Junkkari
