Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Erkki Paukkunen valottaa armeijan esityksen taustaa. Ideana on, että armeijan upseerikoulutuksen suorittajat saisivat opintoviikkoja intissä vietetystä ajasta.
Aika armeijassa voi monella viivyttää korkeakouluopintojen aloittamista. Koulutus on tarkoitus sorvata uuteen uskoon – muuttaa opintoviikkomuotoiseksi ja uudistaa. Tärkeä osa upseerikoulutusta on 20 opintoviikon laajuiseksi kaavailtu johtajakoulutuspaketti.
”Tarkoitus ei ole, että korkeakoulut hyvittävät koulutuksesta 20 opintoviikkoa. Se on meidän koulutuspakettimme laajuus, jonka hyvittäminen jää korkeakoulujen omaan harkintaan,” Erkki Paukkunen korostaa.
Lakiesitys varusmiesten palvelusaikojen muuttamisesta on työn alla, ja sen toteutuessa palvelusaika on pisimmillään kaksitoista kuukautta. Näin pitkä nakki lankeaa nimenomaan Reserviupseerikoulun ja aliupseerikoulun suorittajille.
Ei oikotie helppoihin opintoviikkoihin
Koulutuksen suunnittelussa pääesikunta on ollut yhteydessä opetusviranomaisiin ja alan asiantuntijoihin. Paukkunen korostaa, että tarkoitus on opettaa nimenomaan ihmisten johtamista. Siksi koulutuspaketti halutaan muovata mahdollisimman monipuoliseksi. Mielikuvat karjuvista kenraaleista olkapoletteineen voidaan unohtaa.
”Kovalla äänellä ja kaluunoilla ei tänä päivänä johdeta ketään,” Paukkunen naurahtaa. Epäilyt naisten ja siviilipalvelusmiesten mahdollisesta syrjäytymisestä hän ampuu napakasti alas. Naiset pääsevät tänä päivänä armeijaan, ja kaikilla halukkailla on mahdollisuus pyrkiä upseerikoulutukseen.
Ideana on, että Reserviupseerikoulusta olisi hyötyä myös rauhan oloissa. Sinne pääsee joka tapauksessa vain noin kahdeksan prosenttia pyrkijöistä. Pääsykokeet ovat rankka prosessi, joka vaatii työtä ja motivaatiota. Helppoa opintoviikkoautomaattia ei tässä siis olla sorvaamassa.
”Koulutuksesta halutaan tehdä mielekästä ja yhteiskunnalle hyödyllistä. Haluaisimme antaa valmiuksia opintoihin ja tulevaan työelämään.”
Päätösvalta laitoksilla ja tiedekunnilla
Jotain hyvitystä upseerikoulutuksen johtamistaidoista on ehkä luvassa. Yliopistojen rehtorit suhtautuivat asiaan periaatteessa myönteisesti, mutta päätösvalta asiasta kuuluu korkeakouluille, laitoksille ja tiedekunnille.
Rehtorien neuvoston apulaispääsihteeri Hanna Manner Helsingin yliopistolta korostaa, ettei asia varsinaisesti kuulu rehtorien neuvostolle. Pääesikunnan koulutusjohto piti rehtorien neuvoston työvaliokunnalle tilaisuuden, jossa esiteltiin uudistuvaa varusmieskoulutusta. Samalla tunnusteltiin maaperää mahdollisten opintoviikkohyvitysten suhteen. Pääesikuntaa kehotettiin suuntaamaan tiedotustaan yliopistokohtaisesti.
”Armeijan koulutus ja korkeakouluopetus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa,” Hanna Manner muistuttaa.
Sannamari Kajander
Piirros Kai Salmi
