Äänestämisen käsittämätön vaikeus

T:Teksti:

HYYn edustajistovaaleihin on neljä yötä. Näen painajaisia siitä, että äänestysprosentti jää kymmeneen ja kaikki 80-luvun puolivälin pohjalukemat alittuvat. Unessani kaikki syyttävät minua, koska en ole tiedottanut vaaleista tarpeeksi.
    Yritän unessani epätoivoisesti pohtia mikä meni pieleen, sen lisäksi että olen itse ilmeisen epäonnistunut yksilö. Tarkoittaako pieni äänestysinto passiivisuuden lisäksi sitä, että asiat kuitenkin ovat kohtalaisen hyvin? Vai sitä, että äänestäjien mielestä kaikki ehdokkaat ovat lopulta yhtä ja samaa? Vai sitä, ettei edes ymmärretä mistä oikein äänestetään? Vai sitä, että pullakahvien sijasta olisi pitänyt arpoa pari kossupulloa äänestäneiden kesken? Kertokaa minulle miksi te äänestätte niin laiskasti?
    Sitten uniini nousee toinen kauhukuva: 70-luvun kaltainen aktiivisuus valtaa opiskelijat ja äänestysprosentti on yli 60. Ääntenlaskenta kestää koko yön. Unicafe syyttää minua pullakahveihin kuluneesta tähtitieteellisestä summasta. Vanha vallataan vaalien jälkeen harva se päivä. Ulkona on banderolleja, joissa vaaditaan vippilainoihin lisää maksuaikaa ja päätäni vadille opiskelijakalenterin kannen värivalinnasta. Kymppiuutiset kuvaa loppukevennyksensä edustajiston kokouksesta. Miksi te yhtäkkiä äänestitte niin innokkaasti?

***

Valveilla ollessani mietin ainoastaan mielenkiinnolla, kuinka ahkerasti äänioikeutta tänä vuonna käytetään. Ehdokkaita on asetettu selvästi aiempaa enemmän, mutta ryhmien mainostus on toistaiseksi vaikuttanut kovin vaisulta. Muistan, kuinka kaksi vuotta sitten painokoneet kävivät kuumina samana yönä kun ehdokasnumerot olivat selvinneet. Yliopiston vahtimestarit saivat otsaryppyjä mainostulvasta ja minä ylimääräisten ilmoitustaulujen vähyydestä. Oi niitä aikoja. Miksi te tänä vuonna olette mainostaneet niin vähän ja myöhään?
    En kuolemaksenikaan muista ketä itse aikoinani olen äänestänyt. Saati mistä ryhmästä. Muistaakseni kuitenkin äänestin, koska muistan elävästi käyneeni pullakahveilla, enkä muutoin oikeastaan syö pullaa. Joku kavereistani taisi ainakin olla ehdolla. Olen kuitenkin varma siitä, etten sanottavasti tiennyt edustajiston tehtävistä juuri mitään. Voisinko olla ystävällinen ja kertoa itselleni, miksi olen ollut niin välinpitämätön ja tietämätön HYYn jäsen?

***

Ehdin unessani kokea onnekkaan ahaa-elämyksen ennen herätyskellon tuomaa armoa: eihän laimeasta äänestysinnosta esim. eduskuntavaaleissa syytetä eduskunnan tiedotusyksikköä eikä presidentinvaaleissa presidentinkansliaa. Tässä unessahan haukutaan ihan väärää puuta!
    Äänestämisen käsittämätön vaikeus vai lopputuloksen kestämätön keveys – samapa tuo, mutta minä(kin) pesen siitä käteni.

Kirsi Haru
kirjoittaja on VTM ja HYYn tiedottaja.