Antonionin maailma Arkistossa

T:Teksti:

Elokuva-arkiston kevätohjelmistossa esitetään sarja kirjailija Kirsti Simonsuuren valitsemia elokuvia. Simonsuuren sarjan lempparileffat ovat eurooppalaisia laatuelokuvia, ohjaajina mm. Fellini, Rosselini, Bunuel.
    ”Kaikkien elokuvien elokuva on minulle aina ollut Michelangelo Antonionin Yö”, Suomen Ateena-instituutin johtaja Simonsuuri paljastaa.” Kun näin sen usean vuoden tauon jälkeen muutama viikko sitten Ateenassa, aika ja paikka hävisivät, olin huumaantunut elokuvan täydellisestä kauneudesta. Se kertoo minulle modernin ihmisen tilasta, erityisesti intellektuellien ja kirjailijoiden autiudesta standardin maailman keskellä.”
    Antonionista vauhkoontuvat muutkin. Vuonna 1995 italialainen Antonioni sai elämäntyöstään Oscarin. Hollywoodin 1600 armoitettua gaalavierasta nousivat seisomaan ja läpsyttivät käsiään minuuttitolkulla. Apodit olivat raivoisat, vaikka eräille kutsuvieraista saattoi olla hiukkasen epäselvää kuka tämä 83 vuotias ukkeli oikein on.
    Sakari Toiviaiselle
se sen sijaan ei ole epäselvää: ”Antonioni on yksi sukupolvensa viimeisiä yhä eläviä suuria elokuvantekijöitä.”
    ”Hän on 1950- ja 1960- lukujen modernismin keskeinen edustaja, joka oli omaksunut neorealismin perinnön. Antonioni kuvaa ihmisiä, jotka etsivät minuuttaan ja olemassaolonsa kiinnekohtia häilyvässä maailmassa.”
    Suomen Elokuva-arkisto esittää kevään aikana maestro Antonionin lähes koko tuotannon.
    Saapuessaan Oscar-gaalaan Jenkkeihin 1995 Antonioni joutui vaikeuksiin tullissa. Antonioni oli yhä edelleen maahantuloviranomaisten mustalla listalla, koska hänet oli 1960-luvulla pidätetty marihuanan hallussapidosta Lontoossa.
    1960-luvun svengaavaan Lontooseen sijoittuikin Antonionin kansainvälinen läpimurtoelokuva Blow-up (1966), joka on Toiviaisen mukaan ”eräänlainen elokuvan ontologian havaintoesitys ja avainteos”. Yhdysvalloissa kuvatussa Zabriskie Pointissa (1969) kapinalliset nuoret kamppailevat keskiluokan porvarillisia arvoja vastaan. Elokuvan lopusssa porvarit räjäytetään paskaksi.
    Ammatti: reportteri (1975) on upea elokuva, jossa pureudutaan Toiviaisen sanoin ”minuuden, identiteetin ongelmaan”.
    Michelangelo Antonionin lisäksi arkiston kevätohjelmistossa ovat teemoina mm. Jean Cocteau, Sacha Guitry, Etelä-Intia, Taiwan, brittinoir, Aito Mäkisen maahantuonnit ja Metsä suomalaisessa elokuvassa. HYY:n elokuvaryhmä järjestää Orionissa luentosarjan Elokuva ja muut taiteet. Luennoitsijana dosentti Henry Bacon.
    Parodian A-Z=ZAZ -sarjassa esitetään mm. Mies ja alaston ase 2 1/2 (1991) ja Hot Shots! – kaikkien elokuvien äiti (1991). Elokuva- arkiston kevätkauden ehdottomana tapauksena nähdään tammikuun lopussa Hei me lennetään (1980).
    Orion, Erikinkatu 15. Arkiston 6 kuukauden kantakortti 20 mk. Liput 17 mk/näytös.

Marko Junkkari