Jallun synnyn taustalla on Kuorelahden innostus vanhan penkomiseen. ”Oli hauskaa kerrata esiintyjien kanssa yhteisiä muistoja, kun kaikilla oli kotikuvissa samoja juttuja, samat keittiönkaapit ja synttärikuvat”, hän nauraa. Päälimmäisenä muistikuvana 70-luvusta Kuorelahdella on kuitenkin ajan harmaus, ankeus ja hitaus. Hän tuntee kokeneensa lapsuudessaan jotain Suomen puutteesta ja kurjuudesta, joka kärjistyy verrattuna nykyiseen tavaratarjontaan. ”Silloin oli jotenkin ankeampaa, oli vaan yhtä jogurttia tai vaniljajäätelöä, mustavalkotv, SAK ja tulopoliittinen kokonaisratkaisu.”
Teos ei ole synkkä tilitys 70-luvun harmaudesta, vaan mukana on myös menoa ja kutkuttavaa huumoria. Kuorelahti pitää vähäeleisestä huumorista, joka ei yritä suoraan myydä hauskuudellaan.
Toinen tärkeä elementti on visuaalisuus. ”Hirveen iso merkitys on lavasteilla ja seinille heijastetuilla kuvilla. Ne on mulle isoja asioita, melkeen puolet koko juttua.” Kuorelahti korostaa teoksen lavastajan, Kati Lukan, hienoa työtä ”jota ei voi liikaa hehkuttaa”.
Jallu rakentuu elokuvallisista palasista, joissa on visuaalisten elementtien lisäksi mukana teatterillisia kohtauksia repliikkeineen ja karikatyyrihahmoineen. Itse tanssi on vain yksi osatekijä teoksessa. ”Tanssi on jotakin, mikä yhdistää kaikkia mua kiinnostavia asioita, teatteria, elokuvaa ja kuvataiteita.” Teoksessaan Kuorelahti on voinut luoda eri taiteenalojen avulla monipuolisen kokonaisuuden. ”Mä en voi tehdä osuuttani pelkkänä shakkinappulana”, kertoo Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä tanssiva Kuorelahti.
Missä Jallu luuraa? on Kuorelahden ensimmäinen ryhmäkoreografia. Se sai hyvän vastaanoton Pyhäsalmella järjestettävillä Täydenkuun tanssit -festivaaleilla viime kesänä. Kuorelahden tavoitteena on tehdä helpommin lähestyttävää tanssia. ”Mä yritän antaa täkyjä ja konkreettisia kuvia tavalliselle ihmiselle. Sellasta elämänmeininkiä, joka sitten menee absurdimmaksi.” Kuorelahden mielestä tanssia voi katsoa kuka tahansa. ”Mitään tiettyä ei tarvi ymmärtää, vaan tärkeintä on, että joku liikahtaa: vihastut tai tunnet raivoa. Esityksestä ei tarvi aina tykätä.”
Kuorelahti toivoisi yleisöpohjan laajenevan. ”Tekijöiden täytyis alkaa miettiä, miten saada tavalliset kotirouvat koukkuun. Nykytanssi onneksi alkaa kiinnostaa MTV-sukupolvea, joka osaa lukea sellaisia visuaalisia merkkejä joita tanssissa käytetään. Mulla on semmonen tunne, että nykyihminen tarvii tanssin tarjoamia tunnemyrskyjä, jotka ravistaa, panee niinku sekasin ton sisustan.” Kuorelahti kannustaa katsomaan tanssia ilman turhaa ajattelutyötä: ”Kun vaan antaa itsensä nauttia, päästää irti eikä yritä ymmärtää. Antaa kokemuksen tulla!”.
Missä Jallu luuraa? (Koreografia: Harri Kuorelahti. Lavastus: Kati Lukka. Tanssijat: Jyrki Karttunen, Sari Lakso, Raisa Punkki, Marinella Reinikka.) Esitykset Helsingin Kaupunginteatterin Pienellä näyttä-möllä 3.11. klo 19 ja 4.11. klo 22. Liput 50/30 mk Lippupalvelusta 9600-4600 ja Helsingin kaupunginteatterin lipunmyynnistä p. 394022. Lippupalvelusta myös muut Liikkeellä marraskuussa -festivaalin liput ja ohjelmatie-dot. Infoa internetistä: http://lasipalatsi.lib.hel.fi/LM-96.
Marjo Haapaniemi
Kuva: Niko Nurmi
