04. lokakuuta 1996
Teksti:

Katariina II oli pienikokoinen nainen, jolla oli suuret suunnitelmat. Hän tajuaa mistä on kysymys jo 14-vuotiaana matkustaessaan Sofia Frederika Augustana Saksasta Venäjälle tapaamaan tulevaa puolisoaan Peter Ulrich Holsteinia. Ei suinkaan rakkaudesta vaan poliittisesta suunnitelmasta – vallasta! Valtaan liittyi jo 1700-luvun Venäjällä seksi. ”Katariina ei käyttänyt alkoholia eikä tupakkaa laukaisemaan stressiään, vaan hän nuuskasi ja nai”, Katariina Lahti kertoo.
    Seksi kiinnostaa aina. Varsinkin naisten seksi; miesten huoraamisestahan on puhuttu iät ja ajat. Onko kyse naisen ja miehen välisestä ikuisen taistelun tarkastelusta? ”Kun naiset yhä enemmän täyttävät johtajan virkoja, on ruvettu kaivamaan yhteyksiä historiasta”, Lahti pohtii. Hänen mukaansa näytelmä kertoo siitä mitä nainen tekisi, jos saisi päättää kaikesta itse.
    Niin, mitä hän tekisi? Nainen vangituttaisi ja tapattaisi miehensä ja vaihtaisi 44 vuoden aikana 21 kertaa rakastajaa. Nainen jakelisi rakastajilleen rahana, maaorjina, palatseina, koruina, astioina ja eläkkeinä yhteensä 92 820 000 ruplaa. Nainen päästäisi jopa hevosen vuoteeseensa. Nainen rakennuttaisi kaupunkeja, solmisi rauhansopimuksia, voittaisi taisteluja ja määräisi merkittäviä lakeja. Nainen kokoaisi palatsiinsa merkittävimpien eurooppalaisten taiteilijoiden töitä ja mittailisi ajatuksiaan kirjeiden välityksellä kuuluisien filosofien, Voltairen ja Diderot´n, kanssa.
    Koko Venäjän valtakunta olisi naisen jalkojen juuressa. Alaimaisiaan hän käsittelisi taitavasti, mutta antaisi miesten määrätä makuuhuoneessa. Nainen eläisi kuten Katariina Suuri, jonka vain yksi mies hylkäsi – suuriruhtinattaren ensimmäinen rakastaja ja hänen poikansa, Paavalin, isäksi epäilty Sergei Saltykov (Mikael Andersson).
    ”Myöhemmin opimme valitsemaan paremmin”, sanoo vanhaa Katariinaa esittävä Kyllikki Forssell, joka on ehdoton tähti Kansallisteatterin näyttämöllä. Nuorta Katariinaa esittää Sari Puumalainen. Kahden hahmon me-muotoinen itsetutkiskeleva dialogi toimii tehokkaasti kertojana. Kun vanhan naisen aistit alkavat hallita, sättii nuorempi häntä säälimättä – niin kuin vain itseinhoinen, pettynyt nainen voi.
    Kepeä ja humoristinen kerronta saa varmasti suuren yleisön puolelleen. Näyttämöllä Venäjän hovi alkaa todella elää eikä slaavilainen loisto ole mitään hienostelua. Kuninkaalliset ovat kuin näyttäviin vaatteisiin verhoutuneita villejä.
    Yksikään kruunu Venäjällä ei ole vaihtunut ilman verenvuodatusta eikä yksikään hallitsija nuku öitään näkemättä edellisten hallitsijoiden haamuja. Katariina anastaa rakastajansa, Grigori Orlovin, avulla vallan mieheltään ja Pietari III:n (Markku Maalismaa) haamu kummittelee hänen unissaan. Siksi Katariina täyttää yönsä mukavammilla asioilla, kuten kauniilla miehillä. Voimakkain näistä miehistä – myös näyttämöllä – on Grigori Potemkin (Heikki Nousiainen), jonka salaisuus piilee kestävässä potenssissa.
    ”Naisella on jalkojensa välissä haava ja hänen on oltava juonikas hoidellessaan haavaansa”, sanoo nainen, jolla vielä 60-vuotiaana oli itseään 40 vuotta nuorempi rakastaja. Mutta olisiko sittenkin pitänyt ottaa rakkaus mukaan?
    Katariina Suuri (ohjaus Katariina Lahti) Kansallisteatterin suuri näyttämö. Liput 100/70/50 mk. Näytelmän esitykset ovat marraskuulle asti loppuunmyytyjä, joulukuussa on vielä joitain paikkoja jäljellä.

Katarina Eriksson