Villiviinit ja viskisiepot

T:Teksti:

Mitä?

Akateemista viininmaistelua Hämäläis-osakunnan viiniseura Häviksessä. Pari seuralaista vuorollaan hankkii 5-6 vinkkua maisteltaviksi. Teemana voi olla maa, rypäle, alue, uutuudet tai vuodenaikaan liittyen vappukuohut ja kinkunkyydittäjät. ”Yleensä maistellaan puolisokkona eli etukäteen kerrotaan mitä viinejä on tarjolla, muttei mitä missäkin lasissa on”, viininmaistelija Terhi Ormio kertoo.

Kuka?

”Kymmenkunta tavallista renttua. Me ei olla mikään elitistinen brassailukerho”, Kaisa Mattila kuvailee. Maan vanhimmassa akateemisessa viiniseurassa on sekä todellisia asiantuntijoita että harrastelijamaistelijoita. ”Aluksi olin itsekin ihan ulalla, en erottanut alkoholitonta alkoholillisesta. Nyt erottaa joitain rypäleitä ja hinnankin osaa arvioida. Yleensä huonoin on halvin.”

Miten?

Parhaiten makuja erittelevä elin on nenäontelon osassa, jonne hengitysilma ei koskaan mene. Jotta viinihöyryt yltäisivät aivoihin, ne on hengitettävä nenän ja suun kautta nenäontelon yläosaan, jossa ne imeytyvät limakalvoihin. ”Jotkut puhuvat eri laaksoista tai etelärinteistä ja sylkevät viinin pois maisteltuaan. Me paheksutaan semmosta. Kyllä opiskelijat viininsä juovat. On sitä pikkuhiprakassa joka maistelun jälkeen”, Ormio sanoo.

Suosittelemme

Valkkarirypäleistä chardonnay ja punkuista cabernet sauvignon ja shiraz. Australialaisia ja eteläamerikkalaisia viinejä kannatta kokeilla.

Humala?

Viininmaistelu ja viinanjuonti ovat eri asioita. ”Sillon kun juodaan oikeesti, niin juodaan. Ollaan aika hurjia”, viinimaistelijat naureskelevat ja puhuvat kaappijuoppojen seurasta. ”Mutta maisteluun ei kuulu humala.”

Ammattislangi

Ulkonäkö: tawny, samea, maderoitunut. Tuoksu: bukee, juovuttava, kettumainen, korkkinen. Kuvailu: tammi, rypäleen kanta, orvokki, kukkea. Yleisarviointi: rodukas, hyökkäävä, mykkä, lattea, ryhdikäs.

Academic Whiskey Club

”Miesvaltainen, iloinen joukko. Ne ei varmaan sylje lasiin eikä ole mikään raittiusseura. Mutta kyllä meillekin viski maistuu!”, viininmaistelijatytöt sanovat.

Kiinnostaako?

Hävis maistelee ja haistelee viinejä patonkien ja juustojen kera kerran kuussa. Lisäaisteja kaivataan kovasti mukaan. Osakunta subventoi maistelua, joten viini-ilta maksaa vain neljäkymppiä. Lisätietoja Hämikseltä.

* * *

Academic Whiskey Club

Mitä?

Akateemista viskinmaistelua ja -haistelua Academic Whiskey Clubin kansainvälisessä ilmapiirissä. Nylands Nationin kaapeissa on iso varasto hyviä viskejä ja pitkä rivi kauniita laseja. ”Maistajaisten alussa kerrataan teoreettista taustaa: viskin historia, mitä erityistä juuri näihin viskeihin liittyy, minkälaisissa tynnyreissä, missä ja kuinka kauan juomia on kypsytelty”, Gard Larpes kertoo.

Kuka?

Larpes perusti viskikerhon skotlantilaisen vaihto-oppilaan kanssa pari vuotta sitten. ”Itse rakastuin viskeihin käytännön, hän teorian kautta. Hyvä pohja kerhon perustamiselle”, hän sanoo. Hankenilaisten kanssa yhteistyössä oleva seura kokoontuu kerran kuussa. Noin kolmasosa viskisiepoista on naisia ja mukana on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. ”Naisilla on parempi nenä kuin miehillä”, Larpes tunnustaa.

Miten?

Yksi maistelusessio kestää tunteja. Tärkeintä on haistelu. Verrataan, haistetaan, maistetaan, kerrotaan tarinoita, kuunnellaan asiantuntijoita ja maistellaan taas. ”Jotkut jättävät viskinsä seisomaan. Säästäväisenä katson, että mitä kummaa… Itse juon lasini tyhjiksi”, Larpes kertoo. Joiltakin viskiharrastus on vienyt ilon elämästä: ei voi rehellisesti ryypätä känniä, kun aina jää miettimään viskien aromeja. ”Se, että viskissä on alkoholia, ei ole syy olla maistamatta”, vakava viskiharrastaja opastaa.

Suosittelemme

Single malteissa on persoonallisuutta. Ne eivät ole raakoja kuten blendit. Lounaisskotlantilaisen Islayn saaren viskeihin kannattaa tutustua.

Humala

”Kun oppii arvostamaan viskiä, känni ei ole enää pääasia. Ryypätessä viskinjuonti on hukkaan heitettyä rahaa, kun ei kuitenkaan tunne eroja ja aromeja. Silloin saatan itsekin langeta perussyntiin eli juon viskiä jäillä”, viskisieppo myöntää.

Ammattislangi

Larpes luennoi hartaasti viskin historiasta, valmistusprosessista, bourbon- ja sherrytynnyreistä sekä eri viskilaaduista. ”Tämä viski on tehty 200 metrin päästä tästä toisesta, niiden maussa tuntuu suolaisuus ja turve, molemmat ovat saarelta…”

Viiniseura

Viskiharrastajat arvioivat juoman savuisuutta, suolaisuutta ja puun tiniinin vaikutusta viskiin. ”Käytämme vähemmän nimityksiä kuin viininmaistelijat. Viskit ovat jännittävämpia, muuten kyse on hyvin samanlaisesta harrastuksesta.”

Kiinnostaako?

Lisätietoa kerhosta ja viskeistä www-osoitteesta http://www.helsinki.fi /~larpes/awc.html. Viskiseura on kaikille opiskelijoille avoin. Kukin maksaa omista juomistaan 5-10 markkaa per 2 senttilitraa viskiä.

Reetta Räty
Kuvat: Sami Haapavaara