Suomalainen viettää kirjallisuuden parissa keskimäärin 23 minuuttia päivässä. Tämä keskiarvo ei kuitenkaan kerro, mitä ihmiset lukevat ja mitä he kirjallisuudesta ajattelevat. Todellisuudessa lukemisharrastus on käymistilassa. Osallisina ovat julkisuus, kustantajat, koululaitos ‹ mutta ennen kaikkea nuoret lukijat.

Monen opiskelijan tie työelämään kulkee työharjoittelun kautta. Erilaisia harjoittelupaikkoja on tarjoilla niin ylioppilaille kuin maistereillekin. Työharjoittelun kehittämisessä yliopisto on kuitenkin jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

Kari Kontio on kirjailija, ohjaaja, ideologi, toimittaja, teologi, nyrkkeilijä, motoristi, juoppo, kala-allergikko tai ihan mitä vaan. Totuutta ei ole. Kari Kontio on postmodernin ajan Ernest Hemingway.

Suomalaisia pankkeja on syytetty rasismista. Ulkkari joutuu nimittäin usein kääntymään pankin lainaluukulta tyhjin käsin. Erityisesti pakolaisten on ollut vaikea lunastaa valtion takaamaa opintolainaa. Opetusministeriökin on jo puuttunut peliin ja lähestynyt pankkeja kirjeitse.

Alakuloisuus, pettymys, unettomuus, syyllisyys. Masennus tunnetilana on tuttu kaikille. Sitä aiheuttaa epävarmuus tulevaisuudesta, työpaikasta, ihmissuhteista. Masennuksen syövereistä voi nousta, kun oppii käsittelemään myös negatiivisia tunteitaan.

Kirjatenttejä suosiva yliopisto-opetus nostaa gradun tekemisen kynnystä. Iso työ opintojen lopussa saa monumentaaliset mittasuhteet. Graduvaiheessa elämä tulee usein väliin. Gradun tekeminen voi lykkääntyä paitsi rimakauhun myös työssäkäynnin takia. Pelkkä tutkintotodistus ei enää riitä, vastavalmistuneella maisterilla on oltava myös työkokemusta. Toisille gradu on läpihuutojuttu, toiset se saa itkemään.

Vapaamielisen huumepolitiikkansa ansiosta Amsterdamista on kehittynyt Euroopan huumekaupan keskus, jonka suvaitsevassa ilmapiirissä kannabispilvet saavat leijua rauhassa. Savun tihetessä moni-ilmeisen kaupungin muut hienoudet uhkasivat jäädä huumepilven varjoon, ja Amsterdam päätti, että on aika pestä marihuanan tuhkat kaupungin kasvoilta.