03. marraskuuta 1995
Teksti:

Somalimies pureskelee khatia, musliminainen ympärileikataan, amerikkalaispoika töhrii seiniä ja suomalaisliikemies vetää nakit julkisella paikalla. Mitä sitten? Kysehän on ”maan tavasta”. Ehkä, mutta ei silloin jos khat-pilven vetää Suomessa, sukuelimet silvotaan Ranskassa, spraymaalin ruiskaisee Singaporessa tai perseet vetää Saudi-Arabiassa. Jälkipyykki voi yllättää.
    Oikeusjärjestelmät ovat erilaisia. Se mikä on sallittua yhdessä kulttuurissa on kriminalisoitu jossakin toisessa. Kun ihmisten liikkuminen on lisääntynyt, ovat kulttuurit ja oikeuskäsitykset törmänneet vastakkain – välillä rajustikin. Lait perustellaan sillä että ne ovat yhteisesti sovittuja. Mutta entä kun maahan tulee ulkopuolinen, joka ei koe järjestelmää omakseen ja jota järjestelmä ei koe omakseen?
    Helsinkiläiset oikeustieteen opiskelijat ovat tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen järjestämällä marraskuussa Muukalaiset-luentosarjan. Studia Generalia -tyyppisten luentojen aiheet vaihtelevat tiedotusvälineiden perversioista lakiin ja etiikkaan. Alustajiksi on saatu kovia nimiä asianajaja Matti Wuoresta ulkoministeri Tarja Haloseen, ylijohtaja K. J. Långiin ja ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälään. Luentosarjan järjestävät oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Pykälän oikeusapuvaliokunta ja European Law Students Associationin (ELSA) Helsingin osasto.
    ”Oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksessa ulkomaalaisten olemassaoloa ei käsitellä millään tavalla”, kritisoi Timo Järvinen Pykälästä. Hänen mukaansa oikiksen koulutus ei anna eväitä pohtia vieraan kohtaamista. Siksi luentosarja muukalaisista oli pakko järjestää. ”Jos tämän myötä edes muutama opiskelija innostuisi asiasta, olisi tavoite saavutettu”, Järvinen sanoo. Hän korostaa, ettei luennoilla pyritä muokkaamaan mielipiteitä suuntaan tai toiseen – ainoastaan antamaan eväitä niiden muodostamiselle.
    Toinen luentosarjan tavoite Järvisen ja ELSA-Helsingin puheenjohtajan Samuli Hurrin mukaan on herättää keskustelua siitä, millaista ulkomaalaispolitiikkaa Suomi tarvitsee. ”Tällä hetkellä sellaista ei ole olemassakaan”, he sanovat. ”Poliitikot eivät ole antaneet suuntaviivoja, vaan harkintavalta on viranomaisilla, jotka painivat yksin ongelmien kanssa. Heidän työnsä ei ole helppoa, sillä normien soveltamiseen tulisi ensin olla normit.”
    Timo Järvisen mukaan keskustelu vieraiden kulttuurien ja ihmisten kohtaamisesta pitää Suomessa käydä nyt, kun maassa ei vielä ole rotusortoa, ainoastaan vieraan pelkoa. ”Nyt ollaan tavallaan aidan harjalla: opitaanko tuntemaan vieraita vai käännytäänkö rotusortoon.”

(Muukalaiset-luentosarjan luennot pidetään 6.-21. marraskuuta Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalissa 6 klo 17-19)

Jarno Forssell